27.2.11

Ihanan kamalat reffikuvat



Reffikuvat ovat ihanan kamalia. On ihanaa löytää hienoja reffikuvia, joissa näkyy hahmo jo valmiiksi joka puolelta, mutta on kamalaa, kun hyviä reffikuvia ei löydy.
On ihanaa, kun reffikuva kertoo minkä värisiä tai millaisia kankaita, peruukkeja ja muita osia puku tarvitsee, mutta on kamalaa, kun juuri sen värisiä tai mallisia osia ei vaan löydy.
Sekin on ihanan kamalaa, kun samasta puvusta ja samasta hahmosta saa niin erilaisia kuvia, että toisinaan reffien tutkiskelu vaikuttaa enemmän "Etsi viisi virhettä"-tehtävältä.





Koska viime aikoina olen paininut omien reffikuvieni kanssa varsin ahkerasti ja Anikissakin on asiasta hieman keskusteltu, päätin tehdä pienen kyselyn aiheeseen liittyen.

1. Mistä kuvasi yleensä etsit? Ovatko suosikki paikkasi sinut joskus pettäneet ja millä tavalla?

2. Onko jostakin hahmosta kattavien kuvien löytäminen ollut vaikeaa tai lähes mahdotonta? Miten olet ratkaissut puuttuvien kuvien aiheuttaman ongelman?

3. Hahmot tunnetusti vaihtavat väriä. Millä perusteella päätät, että mitä värejä käytät cossissa, jos kuvissa värit vaihtuvat?

4. Teetkö itse lisää kuvia reffikuvien perusteella? Piirrätkö kuvia tarkemmiksi tai teetkö arvioita mittasuhteista? Kirjoitatko itsellesi huomioita puvusta? Listaatko ylös tarvittavia osia ja materiaaleja tai teetkö ostoslistoja?

5. Jälkikäteen huomaatkin, että pukuun ostamasi kangas/peruukki/jne. onkin hieman väärän värinen. Miten toimit? (Oletetaan, että olet tehnyt jo kaikkesi löytääksesi sopivan ja tämä väri on se melkein täydellinen.)

6. Kumpi olisi oma ihanteesi puvun kannalta? Se, että puvun väritys on aivan täydellinen reffikuvaan verrattuna, vai että puvussa kaikki osat ovat täsmälleen samalla tavalla reffikuvaan verrattuna? (Mittasuhteet ym. kunnossa.)


~AG

7.2.11

Venytyksiä, valmista ja ostoksia

Hieman tämä deadline venyi.
Tammikuun lopuilla piti olla valmista ja eilen ompelin sitten viimeiset pistot Paprikan pukuun valmiiksi. Kaksi viikkoa jäljessä, mutta yritetään seuraavien pukujen kanssa kuroa se kaksi viikkonen umpeen, ettei tulisi taas keväällä sitä tavallista conitus kauden stressiä ja kiirettä. (Lyödäänkö vetoa, että silti tulee?)
Nyt kuitenkin Paprika on vyötä vaille valmis ja piilaritkin lähtevät ensi viikolla tilaukseen.



Peruukin muokkaaminen on omasta mielestäni se kaikkein mieluisin vaihe puvun teossa.
Lähdin alunperin muokkaamaan peruukkia paljon pidemmästä mallista, joten pituus riitti oikein hyvin kaikkiin paikkoihin ja lyhyempikin malli olisi kyllä käynyt, kun kuitua sai leikata suhteellisen paljon ainakin edestä pois.
Muokkasin peruukin hiustenkuivaajalla, kahdella lakkapurkilla ja pehmeillä vaahtomuovi papiljoteilla. (Eivät tartu niin herkästi kuituun kuin tavalliset paplarit.)



Paprikan pukua aloittaessa piti taistella itsensä kanssa siitä, että kumman puolesta joustan, kankaan värin vai kankaan materiaalin suhteen.
Paprikan housut ovat aika selkeästi olevinaan farkut, joten farkkukangas olisi tietysti ollut ihanteellinen materiaali housuihin, mutta turkoosin siniharmaan vivahteikasta farkkua metsästäessä tuli vastaukseksi ei-oota.
Sen sijaan puuvilla-polyesteri kankaista löytyi täydellinen väri housuihin, mutta eihän se mitään farkku kangasta tosiaan ole.
Värjääminenkin kävi mielessä, mutta tismalleen oikean värisävyn aikaan saaminen ei tuottanut tulosta, joten valitsin sitten oikean värisen, väärää materiaalia olevan kankaan. Housuja tehdessä tosin suunnittelin tekeväni uudet joskus tulevaisuudessa, kunhan löytyy väriaine, joka tuo halutun lopputuloksen.
Tällaiset asiat tekevät cosplayaamisesta niin ihanan hankalaa ja hermoja vievää.

Käväisin tuossa tammikuun lopussa Biitin luona ja kiersimme parit paikalliset kirpputorit, askartelutarvikeliikkeet ja Seinäjoen Eurokankaan.
Matkalla mukaan tarttui enemmän ja vähemmän cosplayhin liittyvää tavaraa ja harmitti suunnattomasti törmätä vihdoin viimein vihreävalkoruudulliseen kankaaseen, joka vielä oli ihan vaatteeksi kelpaavassa puuvilla muodossa. Olen metsästänyt vastaavaa kangasta viime vuodesta asti, koska suunnitelmissani oli silloin toteuttaa Candy Candyn puku, johon rakastuin aivan täysin.


Kaunis puku, johon cossaaja tarvitsee mummonsa pöytäliinan.


Ei ihan pöytäliina, mutta ei paljoa puutu.

Totta kai se kauan kaivattu kangas sitten tulee vastaan, kun olen jo päättänyt siirtää kyseisen puvun jonnekin hamaan tulevaisuuteen. Mukana olleet pirulaiset kuitenkin saivat minut ostamaan kankaan, joten kenties... ehkä... mahdollisesti tämä puku tullaan näkemään tämän vuoden lopussa tai sitten ensi vuoden alussa. Katsotaan.



Onneksi reissulta tarttui mukaan myös ihan pian eteen tulevaa Jetin projektia varten osia.
- Aurinkolasit, jotka tarvitsevat ehkä pientä muokkausta vielä, mutta ovat suhteellisen kuumat jo valmiiksi.

- Renkuloita, joilla herran takkia koristellaan, kunhan siihen asti päästään.

- Ja kengät, jotka ovat hyvän malliset ja joissa on tarpeeksi korkoa, että pääsen samalle tasolle kanssa cossaajien kanssa. (Jotka olivat onneksi mukana ostoksilla, joten saatoin testata pituuden heti paikan päällä.)

Kuvassa on mukana myös Acelle ostamani vyö, jonka vien suutarille pätkittäväksi samaan aikaan, kun vien Paprikan vyönsoljen vaihdettavaksi.
Kanssa cossaajille vihjeeksi, että käyn Tampereen Tullintorin alakerrassa olevalla suutarilla vaihdattamassa vyönsoljet ja pätkittämässä vyöt sopiviin pituuksiin.

Ensi kerralla sitten on vuorossa todennäköisimmin meikkaus blogaus, jahka piilarit saapuvat, sillä sitten pääsen testailemaan paremmin Paprikan, Acen ja Hikarinkin meikkejä.

~AG