So Long, and Thanks for All the Cosplay

Rakastan cosplayta.
Pukujen suunnittelu, pukujen tekeminen, puvuissa oleminen, pukujen valokuvaaminen, pukujen säilyttäminen, pukujen pukeminen, pukujen korjailu...
Se kaikki on aivan ihanaa.
Pidän harrastuksessani myös ryhmähengestä, uusien asioiden löytämisestä ja oppimisesta, luovuutensa vapauttamisesta ja jännityksestä.

Mutta yhtä asiaa minä en ole saanut liitettyä cosplayn ihaniin asioihin.
Ja se on tämä bloggaaminen.


Puvun teon jälkeen tai siinä ohessa en muista ottaa kuvia tekovaiheista saati ehdi edes ajatella, että niin tästä voisi kirjoittaa blogiin. Muutenkin blogiin käytettävä aika kuluu ennemmin itse pukuihin, joten olen huomannut päivittämisen jäävän kokonaan pois.

Luulin ensin, että en vain yksinkertaisesti ole bloggaaja, mutta kirjoitettuani jonkin aikaa blogeja muista aiheista, huomasin, ettei se pidä lainkaan paikkaansa.


Ongelma on vain siinä, että harrastan cosplayta enemmän ompelukoneen kuin tietokoneen ääressä, joten muutaman metrin siirtyminen koneelta toiselle on ylitsepääsemätön ongelma.

Näin ollen päätän luopua tämän blogin pitämisestä.

Elikkä se on moro, nähtäillään cosplayn yhteydessä sitten muissa sosiaalisissa medioissa.

Terveisin viimeistä kertaa,
AG

ps. Blogaamista jatkelen  osoitteessa: http://a-photo-graph-blog.blogspot.fi/

Desucon - Kun ei ehdi mitään raporttia kirjoittaa

Ottakaa siis tästä video, joka tiivistää aika hyvin sen, millainen oli minun Desuconini.

http://www.youtube.com/watch?v=-K-W-Nzh02Y&list=FL9BWapssFwIYdCiLkElUEdg&index=56&feature=plpp_video

Ja niin, cosplayasin conissa perjantaina Howl's Moving Castle:n Howlia ja tapasin maailman suloisimman Chihiron, joka oli pökertyä, kun pyysin saada halata häntä.

Lauantaina pyörin lapsuuden idolinani Esmeraldana ja toteutin yhden suurimmista cosplay haaveistani samalla kertaa. 
Minulla on ollut joskus pienenä Esmeralda-naamiaispuku.
Nyt minulla on kunnon Esmeralda-cosplay.
Ja myös tarpeeksi ikää kyseiseen naiseen, kun ensi vuonna täytän 22-vuotta.

Sunnuntaina sitten puin päälleni Paprikan.

Kuvia minulla ei ole jakaa, sillä olin jälleen kerran enemmän kameran takana kuin sen edessä.

Olen kuitenkin matkustamassa heinäkuussa Pariisiin.
Arvaatte varmaan mikä cosplay lähtee mukaani.


Terveisin,
AG

Desucon Frostbite - Välähdys ( ja muuta sotkua)

Onneksi olkoon voittajille!


Charlie's undead


Casualty Cosplay

Täytyy ihan blogin puolella nostaa hattua kyseisille välähtäjille, sillä voittajat olivat täysillä mukana kuvaustilanteessa ja heidän läsnäolonsa myös näkyi.
Tällaisia settejä tahtoisin ottaa useammin kuvattavien kanssa. <3

Cosplayn puolella on viime aikoina ottanut voimille jonkin asteinen cosplayhin liittyvä masennus, turhautuminen ja kyllästyminen...

Kaikki alkoi siitä, että minulla oli ongelmia tekonahan ompelun kanssa.
Ja niitä ongelmia oli paljon.
Ei riitä se, että Eurokangas myy karmeaa punaista tekonahkaa, joka rispaantuu pelkästään kun siihen katsoo.
Ei riitä se, että ompelukonettani ei selkeästi ole tehty monen tekonahkakerroksen ompeluun.
Eikä riitä sekään, että kaipaamani väriset ja laatuiset tekonahat on pitänyt kaivaa kiven alta.
Tämän lisäksi vasta tänään minä todella oivalsin, mikä vika minun ja ompelukoneeni välillä on ollut ja nyt haluaisin vain paukuttaa päätäni seinään, koska syy oli kertakaikkiaan niin typerä, että en tiedä minne pensaaseen tunkisin pääni häpeästä.

Ja tämän epäonnisen sattumusten sarjan aikana olen saantu niin tarpeekseni tekonahasta, että ihan kiukuttaa.
Tietysti olen valinnut tälle vuodelle peräti kaksi pukua joihin tekonahkaa ennen kaikkea tarvitaan.



Mutta.
Sen vuoksi, että olen ärsyyntynyt ja niin täynnä koko cosplayta, päätin hetkeksi aikaa lyödä läskiksi koko homman ja vähän vain haaveilla.
Ja muutaman haaveillun puvun jälkeen olo onkin taas paljon eheämpi.
Tällaisia unelmia joskus sitten toteutetaan:


X-1999 - Hinoto


Suikoden V - Josephine


Kissojen valtakunta - Paroni


Soul Calibur V - Hilde


Vocaloid - Rin

Eri asia on sitten tulenko koskaan näitä pukuja tekemään, mutta aina silloin tällöin on hyvä hetkeksi unohtaa käsillä olevat hommat ja tyytyä vain rakentelemaan pilvilinnoja. Ja kuitenkin paroni ja Hilde ovat olleet jo pari vuotta haaveiluissa niin olisihan sitä hyvä saada ne vaikka ensi vuodelle soviteltua.

Samalla tuli havaittua, että minulla taitaa olla joku fiksaatio punaiseen väriin.
Haaveiltavat pukuni sisältävät jokainen punaista.
Ja myös tämän vuoden suunnitellut puvut sisältävät kaikki enemmän tai vähemmän punaista väriä.
Tulipahan siitä mieleen, että oletteko te huomanneet itsellänne samalla tavalla joitakin tiettyjä piirteitä, jotka toistuvat melkein jokaisessa puvussa?

~ AG

Frostbite aiheutti flunssan

> Avaa ovi lukittuun huoneeseen
> Mene huoneeseen
> Löydä lisää lukittuja ovia
...
Tunne itsesi voittajaksi.

Siinä on aika hyvin tiivistettynä fiilikseni Frostbitestä ja edellisestä viikosta.

> Laturisi hukkuu tapahtumassa.
> Nettiyhteys on poikki, kun palaat kotiin.
> Laturia ei löydy mistään järkevästä paikasta.
> Osta siis uusi.
> Nettiyhteys on edelleen poikki.
> Stressaa siitä, että ihmiset eivät saa kuviaan.
> Saa kuvat julkaistua.
> Huokaise helpotuksesta
...
Saa seuraavana päivänä armoton flunssa.


Facepalmausta kameralla.

Kaikki kuvauspisteellä käyneet kuitenkin ansaitsevat kiitokseni. <3
Olitte ihan mahtavia kuvattavia ja teitte tapahtumastani käymisen arvoisen kaikesta epäonnesta ja stressaamisesta huolimatta.
Toivottavasti näemme tulevissa tapahtumissa uudestaan!

~ AG

ps. Frostbitessä käytin vapaa-aikani Morsojen metsästykseen ja sain jopa yhden kuvankin.

Vuoden ensimmäinen tapahtuma lähtee tästä

Desucon Frostbite on ensimmäistä kertaa täällä ja siksi minunkin tieni vie huomenna Lahteen pakkasesta huolimatta. (Kylmälle allerginen suomalainen tässä hei...)
Alunperin tarkoitukseni oli olla kaukaa viisas, joten olin valinnut tapahtumaan puvun, jossa ei tarvitsisi palella kamalan paljon.
Mutta kas kummaa, sairastuin joulukuussa ja parin viikon sairastaminen siirsi puvun valmistumista parilla viikolla.


Suutarin lapsilla ei ole kenkiä ja kuvaaja ei osaa kuvata wip-kuvia...

Tämän surkean sattumuksen vuoksi päätin sitten kierrättää Taigaa lauantaina ja (pitkästä aikaa) Black Jackia sunnuntaina.
Black Jackin parhaita puolia cosplayn kannalta on nimenomaan hahmon järkevä pukeutuminen joka säähän. Ei palele talvella ja kesällä ei tarvitse pitää koko vaatekertaa päällä.
Taigalle minun olikin sitten hankittava hahmolle sopiva talvitakki, sillä hameessa jäätyminen ei houkutellut yhtään. Onneksi UFF on kiva paikka ja sieltä löytyi kivasti muokattavaksi sopiva takki.

Siitä onkin todella pitkä aika, kun olen viimeksi tehnyt jostakin valmiista vaatteesta osia pukuun.
Yleensä teen t-paidoista lähtien kaikki alusta asti.
Ostetun vaatteen pitäminen häiritsee siksi ainakin tällä hetkellä kamalasti, mutta toisaalta sitten se oli niin helppo prosessi, että ymmärrän hyvin, miksi moni hyödyntää valmiita vaatteita.
Tätä asiaa täytyy ehkä tänä vuonna pohtia enemmänkin...

Joka tapauksessa Frostbitessä näemme ja minua voi käydä tervehtimässä taas kuvauspisteellä ja yleisestikin tapahtumassa.

~AG